Faskia, kehon liike ja ABR

Faskia, kehon liike ja ABR

Faskia-asiantuntija Tom Myersin mukaan ihmiskehossa tapahtuu kolmen tyyppistä liikettä:
– solutason fysiologista liikettä (nestekiertoa)
– sisäelimissä ja suonistossa tapahtuvaa sileän lihaksen liikettä
– tahdonalaista lihasten liikettä.

Myers toivoo, että seuraavassa kattavassa liikettä koskevassa teoriassa yhdistettäisiin nämä kaikki kolme liiketyyppiä johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. CP-vammaisen henkilön kehon sisäisten rakenteiden heikkous vaikuttaa kaikkiin kolmeen Myersin kuvaamaan liiketyyppiin, ja niihin kaikkiin voidaan vaikuttaa ABR-harjoitteilla.

Ihmiskehossa tapahtuu jatkuvaa nestekiertoa solujen sisä- ja ulkopuolien sekä eri kudosten välillä. Kaikki kehon toiminnot pohjaavat tehokkaaseen nestekiertoon, jonka avulla kemialliset välittäjäaineet, ravinteet ja kuona-aineet kulkevat kehossa. CP-vammaisen henkilön kehossa tämä solutasolla tapahtuva nestekierto on heikompaa, sillä rakenteissa ei ole tarvittavaa ”tilaa”, jotta nesteet pääsisivät läpäisemään kudoksia ja voitelemaan niitä, niin että kudos pysyisi terveenä ja toimivana. Näin ollen kudokset muuttuvat jäykiksi ja paksuiksi, mikä näkyy mm. spastisuutena ja nivelten jäykkyytenä. ABR-harjoitteilla saadaan elvytettyä kudosten rakennetta solutasolla, jolloin neste pääsee kiertämään, kudokset uusiutuvat, spastisuus vähenee ja heikot nivelkapselit vahvistuvat.

ABR-harjoitteet oli suunnattu alun perin lähinnä vaikuttamaan keuhkojen ja muiden sisäelinten sileiden lihasten laatuun eli toiseen Myersin kuvaamaan liiketyyppiin, sisäelinten sileiden lihasten liikkeeseen. CP-vammaisilla lapsilla sisäelimet toimivat normaalia heikommin, ovat ”kuivia” ja alikehittyneitä. ABR-harjoitteilla voidaan vaikuttaa sisäelinten sileiden lihasten rakenteeseen ja parantaa sitä kautta sisäelinten toimintakykyä. Tämä näkyy esimerkiksi limaisuuden vähentymisenä, hengityksen parantumisena ja refluksin tai ummetuksen helpottamisena. Sileän lihaskudoksen rakenteen parantuminen vaikuttaa myös edellä kuvattuun solutason nestekiertoon.

Myersin kolmas liiketyyppi, tahdonalainen liike, on tietenkin sitä, mitä kaikki vanhemmat toivoisivat CP-vammaisen lapsensa saavuttavan. On selvää, että ellei solutason nestekierto ja sileiden lihasten liike parane, on vaikeaa saavuttaa parannuksia myöskään tahdonalaisessa liikkeessä. Siksi ABR:ssä keskitytään parantamaan kahden edellisen tason liikettä, millä luodaan pohjaa tahdonalaiselle liikkeelle. Jos nestekierto ei toimi, kudokset kuivuvat ja muuttuvat paksuiksi. Kun nestekiertoa saadaan parannettua, parannetaan kudosten uusiutumista. Kun kudosten rakenne näin edelleen paranee, kohentuu lapsen kyky käyttää kehoa tahdonalaisiin liikkeisiin. Viime vuosina ABR:ssä on kehitetty lisäksi valikoima erilaisia harjoitteita, joilla pystytään parantamaan myös tahdonalaisen liikkeen tasoa.

ABR vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä toivottujen parannusten aikaan saamiseksi, mutta sitkeä työ palkitaan!

Linkki alkuperäiseen tekstiin

Jätä kommentti

Kommentoi

Scroll to Top