Kenelle ABR-kuntoutus on tarkoitettu?

ABR-kuntoutus on kehitetty erityisesti CP-vammaisille lapsille, mutta se sopii myös muille aivovaurion saaneille lapsille ja aikuisille. Aivovaurion syyllä ei ole merkitystä: se on voinut syntyä missä tahansa iässä esimerkiksi aivohalvauksen tai -leikkauksen jälkitilana taikka vakavan hapenpuutteen seurauksena. ABR-kuntoutus sopii myös muille poikkeavasti kehittyville lapsille, joiden kehossa voidaan tarkemmin tutkittaessa havaita rakenteellisia heikkouksia.

CP-vammaisten lasten tavanomaisissa kuntoutusmenetelmissä keskitytään lähinnä lihaksistoon ja keskushermostoon. Niissä ei kuitenkaan huomioida sitä, että CP-vammaisten ja muiden samankaltaisista motorisista ongelmista kärsivien lasten kehossa on selviä rakenteellisia heikkouksia normaalisti kehittyviin lapsiin verrattuna. Keskivartalon syvien faskiarakenteiden heikkouden vuoksi CP-vammaisen lapsen keho ei pysty vastaamaan normaalilla tavalla siihen kohdistuvaan kuormitukseen erilaisissa painonkannattelua vaativissa asennoissa. Vaikeimmin vammaisilla heikkous näkyy selvimmin, mutta myös lievemmin vammaisten lasten kehossa on samanlaisia heikkouksia, jotka estävät lapsen normaalin toiminnallisen kehityksen. Heikkous näkyy keskivartalon lisäksi myös raajoissa ja nivelissä.

ABR-kuntoutus sopii sekä vaikeasti että lievästi vammaisille lapsille. Suomessa ABR-kuntoutuksessa on mukana paitsi CP-vammaisia lapsia, myös lapsia, joilla on kromosomiperäisiä poikkeavuuksia. Jos haluat selvittää, voisiko ABR-kuntoutuksesta olla apua juuri sinun lapsellesi, sinun kannattaa osallistua kurssien yhteydessä järjestettävään Open House -tapahtumaan ja varata lapsellesi aika maksuttomaan esiarviointiin.

Tetra- ja diplegia sekä määrittelemätön CP-vamma

Suurella osalla ABR-kuntoutuksessa mukana olevista lapsista on diagnoosina vaikea-asteinen tetraplegia, jossa vamma näkyy lapsen kaikissa raajoissa. Diplegiassa vamma näkyy selvimmin alaraajoissa, ja määrittelemättömäksi CP-vammaksi luokitellaan esimerkiksi tapaukset, joissa vamma ilmenee selvimmin kolmessa raajassa. Vaikea-asteisessa vammassa lapsen faskiaverkosto on romahtanut kauttaaltaan. Faskiarakenteiden heikkous saattaa uhata jopa lapsen tärkeimpiä elintoimintoja, kuten hengitystä, aineenvaihduntaa, ruuansulatusta ja verenkiertoa. Lapsi on herkkä tulehduksille ja muille sairauksille. Vaikeimmin vammaisten lasten kohdalla ABR-kuntoutus tähtääkin ensisijaisesti tärkeimpiä elintoimintoja tukevan syvän faskian vahvistamiseen. Kehon syvien rakenteiden vahvistuessa hengitys helpottuu, aineenvaihdunta tehostuu ja myös painonkannattelusta tulee helpompaa. Tätä kautta lapselta vapautuu resursseja ympäristön seuraamiseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Kun perusasiat on saatu paremmalle tolalle, keskitytään parantamaan pään- ja vartalonhallintaa. Päänhallinnan helpottuminen ja keskivartalon vahvistuminen lisäävät puolestaan käsien ja jalkojen toimintakykyä.

Hemiplegia

Hemiplegialapsilla kehon faskiarakenteiden heikkous näkyy lievemmin ja ilmenee usein kehon toisen puolen spastisuutena. Nämä lapset käyttävät tyypillisesti vain vahvempaa kättään ja unohtavat heikomman. He oppivat yleensä seisomaan ja kävelemään, tosin usein tervettä lasta hitaammin, mutta hemiplegia näkyy heidän toiminnassaan monin tavoin: kävely on ontuvaa ja heikomman käden toimintakyky rajallista. Tarkemmin tutkittaessa hemiplegialapsillakin on syvien faskiarakenteiden heikkoutta etenkin rintakehän, vatsan ja niskan alueella, vaikkei se näykään niin selvästi kuin vaikeammin vammaisilla lapsilla. Hemiplegialasten niska on usein normaalia lyhempi, eikä niskan liikkuvuus ole normaali. Tasapaino on puutteellista. Kun ABR-kuntoutuksella vahvistetaan hemiplegialasten kehon syviä faskiarakenteita, vaikutus näkyy suhteellisen nopeasti toimintakyvyn parantumisena. Esimerkiksi niskan vapautuminen antaa lapselle mahdollisuuden hyppiä ja nousta portaita ilman tukea. Hartianseudun vahvistuminen ja lapaluun vakautuminen parantavat heikon käden toimintaa, painonkannattelua ja hienomotoriikkaa. Myös heikon käden ja jalan pituudet normalisoituvat, ja heikkoon jalkaan saadaan paljon lisää liikkuvuutta. Toispuolisuus tasoittuu kauttaaltaan.

Keskoslapset

Keskosilla on usein hengitysvaikeuksia, jotka johtuvat keuhkojen, ylähengitysteiden ja koko rintakehän kypsymättömyydestä. Puutteellisesta hengityksestä seuraa keuhkojen ja vatsan alueen syvien faskiarakenteiden heikkous, joka edelleen haittaa hengityksen kehittymistä. Keskosille on tyypillistä niin sanottu paradoksaalinen hengitys, jossa pallea pääsee supistuessaan liikkumaan rintaontelossa alaspäin, kun heikot rakenteet eivät pysty vastustamaan liikettä, ja rintakehän yläosa vetäytyy sisäänhengityksessä sisään- ja alaspäin sen sijaan, että kohoaisi ulospäin. Paradoksaalinen hengitys johtaa edelleen yleisesti kehon faskiarakenteiden heikentymiseen. Esimerkiksi ylemmät kylkivälilihakset jäykistyvät, rintakehän muoto muuttuu ja kylkiluut vajoavat alemmaksi. Myös lapaluiden ja koko hartiarenkaan paikka muuttuu ja kaula lyhenee. Tällaiset rakenteiden heikkoudet eivät korjaudu lapsen kasvaessa.

ABR-kuntoutuksella voidaan vahvistaa keskoslasten rintakehän ja suunpohjan alueen rakenteita, minkä ansiosta paradoksaalinen hengitysmalli poistuu ja hengitys normalisoituu. Myös paradoksaalisesta hengityksestä aiheutuneet rintakehän rakenteen poikkeavuudet voidaan palauttaa normaaleiksi.

Motoristen toimintojen kehityksellinen koordinaatiohäiriö

Motoristen toimintojen kehityksellinen koordinaatiohäiriö tarkoittaa vaikeutta suorittaa tahdonalaisia liikkeitä tai liikesarjoja. Motorinen koordinaatio on ikään ja kognitiivisiin taitoihin nähden huomattavan puutteellista, ja uusien motoristen toimintojen oppiminen on hankalaa. Häiriöön ei ole tunnettua syytä tai parannusta. Siitä kärsii noin 6 % lapsista. Häiriö säilyy nuoruusikään ja aikuisuuteen, ja siihen liittyy usein oppimisvaikeuksia, puhevaikeuksia ja ADHD-oireita. Hoidossa on olennaista häiriön varhainen toteaminen ja sitä myötä aloitettavat tukitoimet. Kuntoutuksessa keskitytään oireenhallintaan ja monipuoliseen motoriseen harjoitteluun, mutta parannuskeinoa ei ole.

ABR-arvioinneissa on havaittu, että tällaisilla lapsilla on vaikeuksia painonkannattelua edellyttävissä asennoissa, tasapainon hallinnassa ja koordinaatiokyvyssä. Näiden toiminnallisten häiriöiden syynä ovat vartalon rakenteelliset heikkoudet. Tällaisilla lapsilla on usein raajojen yliliikkuvuutta sekä selkärangan jäykkyyttä tai liikerajoitteita aina pään ja niskan yhtymäkohtaan asti. Heidän kehonkuvansa on vaillinainen, eikä heikko faskiaverkosto tarjoa keholle riittävää tukea ja liikkuvuutta niin, että he voisivat saavuttaa normaalit motoriset taidot. ABR-harjoitteilla tapahtuvan faskiaverkoston vahvistamisen avulla tällaisten lasten motoriset taidot kohentuvat, aistitiedon käsittely parantuu, keskittymiskyky ja kiinnostus ympäristöä kohtaan kasvavat ja kognitiiviset ja sosiaaliset taidot kehittyvät.

Autismi ja ADHD

Autismikirjoon kuuluvien lasten ja ADHD-lasten kohdalla ei kiinnitetä yleensä huomiota kehon syvimpien faskiarakenteiden heikkouksiin, vaikka ne ovat heillä hyvin yleisiä. Tällaisten lasten asentotunto on usein alikehittynyt ja kehonkuva on rakenteellisten häiriöiden vuoksi puutteellinen. Myös heidän motorisessa kehityksessään voi olla puutteita. ABR-kuntoutuksessa tehtyjen testien perusteella heillä on tasapainotuksen häiriöitä kaikilla kehon tasoilla, selkärangan liikkuvuus on rajoittunutta ja raajojen nivelet ovat heikkoja ja yliliikkuvia. Nämä ongelmat kertovat, etteivät kehonosat ole riittävän eriytyneitä toisistaan, vaan esimerkiksi pienet pään liikkeet horjuttavat vartalon ja jalkojen tasapainoa tai vastaavasti jalkojen liikkeet häiritsevät keskivartaloa. Vahvistamalla lapsen kehon faskiarakenteita ABR-kuntoutuksen avulla voidaan vakauttaa niveliä, lisätä liikkuvuutta ja kehonosien eriytymistä sekä parantaa yleistä koordinaatiokykyä ja tasapainoa. Tämän kehityksen ansiosta voimavaroja vapautuu lapsen sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehittymiseen.

Puhevaikeudet

Puhevaikeuksia voi esiintyä monista syistä. Puheentuotto muodostuu monimutkaisesta synkronisesti toimivasta hienovaraisten liikkeiden sarjasta, johon kaikki puhe-elimistön rakenteet osallistuvat. Kun koordinaatio toimii saumattomasti, näiden liikesarjojen avulla ilmavirta muuttuu tunnistettaviksi äänteiksi. Jos puhe-elimistön rakenteissa on heikkouksia, puheentuotto hankaloituu. Näitä rakenteissa olevia heikkouksia ei pystytä korjaamaan pelkällä puheterapialla. ABR-kuntoutuksen harjoitteet pystytään kohdentamaan puheentuottoon osallistuviin rakenteisiin. Rakenteiden vahvistuminen harjoitteiden ansiosta parantaa liikesarjojen koordinaatiota ja sitä myötä äänentuottoa, artikulointia ja intonaatiota.