Mitä on ABR?

ABR on kuntoutusmenetelmä, jolla voidaan uudistaa ja vahvistaa poikkeavasti kehittyvien lasten kehon sidekudos- eli faskiarakenteita. Faskiarakenteilla on tärkeä merkitys tuki- ja liikuntaelimistön sekä koko kehon terveyden ja tasapainon ylläpitämisen kannalta, eikä niihin voi vaikuttaa tietoisella aivotoiminnalla, esimerkiksi motorisilla harjoitteilla.

Poikkeavasti kehittyvien lasten faskia ei kehity kuten normaaleilla lapsilla. Heidän keholleen on tyypillistä niin sanottu kompressionaalinen heikkous, joka vaikuttaa suoraan lapsen kykyyn kannatella painoa sekä lapsen lihastoimintaan. Kun normaalisti kehittyvän lapsen faskia on viskoelastista ja vahvaa, eli se joustaa ja palaa takaisin muotoonsa, poikkeavasti kehittyvällä lapsella faskia jää yhtäältä hauraaksi ja toisaalta siitä tulee liian jäykkää. Faskian normaalien viskoelastisten ominaisuuksien puuttuminen aiheuttaa elimistöön erilaisia toimintahäiriöitä:

• Hengitys on puutteellista ja hengityselimistö toimii vajavaisesti.
• Vatsan toiminta ei ole normaalia ja vatsaontelon tilavuus on pienentynyt.
• Selkäranka on jäykistynyt.
• Nivelet ovat heikkoja ja jäykkiä.
• Lihakset eivät pysty toimimaan normaalisti.

Nämä toimintahäiriöt vaikeuttavat lapsen kehitystä kaikilla tasoilla tai jopa estävät sen kokonaan. Näistä muodostuu kehoa rappeuttava kierre, vaikka juuri lapsuuden pitäisi olla kehityksen kiivasta aikaa. Terveen lapsen kehittyessä jokainen liike, jopa jokainen hengitys, on osa kehoa rakentavaa kierrettä, jossa keho vahvistuu rakenteellisesti ja toiminnallisesti koko ajan. Poikkeavasti kehittyvän lapsen kehoa rappeuttava kierre toimii päinvastaisesti, jolloin jokainen vajavainen tai keholle epänormaali liike edesauttaa kehon jatkuvaa heikkenemistä. Aluksi luonnollinen rakentava kierre on voimakas ja myös poikkeavasti kehittyvillä lapsilla nähdään usein ensimmäisinä elinvuosina motoristen taitojen kehittymistä. Valitettavasti positiivinen kehitys kuitenkin hiipuu pian, ja yleensä jo ennen kymmentä ikävuotta lapsen motorinen kehitys pysähtyy ja toimintakyky saattaa jopa alkaa taantua, kun rappeuttava kierre ottaa vallan.

ABR-kuntoutus perustuu kuormituksen tuottamiseen erilaisin manuaalisin tekniikoin, joiden avulla faskiaa voidaan uudistaa ja vahvistaa järjestelmällisesti. ABR-kuntoutuksessa selvitetään lapsen kehon perimmäiset ongelmat ja ryhdytään korjaamaan niitä. Harjoitteet on suunniteltu siten, että ne ovat täysin turvallisia ja tuntuvat mukavilta sekä lapsista että heidän vanhemmistaan. Harjoitteilla tähdätään lapsen heikkojen kehonosien vahvistamiseen, ja sitä kautta lapsen yleisen toimintakyvyn parantamiseen. ABR-kuntoutuksessa lapsi on passiivisessa roolissa, eikä kuntoutus rasita lasta. Lapsi ei joudu tekemään aktiivisesti keholle vaikeita ja kuormittavia liikkeitä, kuten perinteisissä terapiamuodoissa, joten ABR-kuntoutusta on mahdollista toteuttaa jopa useita tunteja päivässä lasta uuvuttamatta.

Kehon sisimpien rakenteiden suuri merkitys

Jotta ymmärtäisi, miten suuri merkitys poikkeavasti kehittyvän lapsen kehossa olevilla heikkouksilla on koko kehon toiminnan kannalta, kannattaa kehoa tarkastella kerroksittain. Tunnettu amerikkalainen anatomi Gil Hedley on kuvannut kehon rakennetta ympyräkaaviolla. Ympyräkaaviosta näkyy, että kehon sisimmät pään, niskan, rintakehän ja vatsan alueen perusrakenteet muodostavat 70 % elimistön rakenteista, ja muut kerrokset eli iho, rasvakudos, lihakset ja luut muodostavat vain 30 % rakenteista.

Liikuntavammaisella henkilöllä kehon syvät faskiarakenteet ovat tyypillisesti heikkoja. Syvien faskiarakenteiden heikkous vaikuttaa paitsi sisäelinten toimintaan, se vääristää myös kehon muiden kerrosten, lihasten ja luiden, sijoittumista kehossa. Nämä ulommissa kerroksissa tapahtuvat huomattavat muutokset aiheuttavat puolestaan väistämättä tuki- ja liikuntaelinten toimintahäiriöitä ja viivästyttävät kehitystä, mikä on hyvin tyypillisiä CP-vammaisilla ja muilla poikkeavasti kehittyvillä lapsilla.

ABR-harjoitteilla voidaan vahvistaa kehon syviä faskiarakenteita erilaisilla kuormitustekniikoilla. Näin saadaan esimerkiksi helpotettua lapsen hengittämistä, nielemistä ja puhumista, korjattua tuki- ja liikuntaelinten rakenteissa olevia ongelmia sekä lisättyä tuki- ja liikuntaelinten liikkuvuutta ja toimintakykyä. ABR-harjoitteilla voidaankin parantaa koko kehon rakenteellista pohjaa, mikä vapauttaa puolestaan kehon voimavaroja kognitiiviseen kehitykseen.

Kehon syvien faskiarakenteiden vahvistaminen tukee lihasten toimintaa

Kun faskiarakenteet ovat heikot ja alikehittyneet, ne eivät pysty antamaan lihaksille niiden tarvitsemaa tukea. Tällöin lihakset joutuvat työskentelemään ylikierroksilla ja ne väsyvät. Samalla liikkumisesta ja painonkannattelusta kehoon kohdistuva biomekaaninen kuormitus jakautuu epätasaisesti, mikä verottaa lihaksia ja muuta kehoa: lihasten spastisuus lisääntyy ja heikot nivelet heikentyvät entisestään. Spastisuuden on ajateltu perinteisesti johtuvan siitä, että vaurioituneet aivot antavat lihaksille epätarkkoja supistumiskäskyjä, mikä saa lihakset supistumaan hallitsemattomasti. Nykyään kuitenkin tiedetään, että lihaksia ympäröivällä faskialla on tärkeä merkitys lihasten toiminnalle. Terveen faskian ympäröimät lihakset käyttävät melko vähän energiaa esimerkiksi kehon asennonhallintaan, koska ulkoinen faskiaverkko toimii konkreettisena tukirakenteena, joka pitää kehoa kasassa. Lisäksi faskia tasapainottaa vastavaikuttajalihasten toimintaa, jolloin kehon liikkeet ovat hallittuja.

Kun faskiaa saadaan vahvistettua ABR-kuntoutuksen avulla, faskian keholle antama tuki vahvistuu. Faskian antaman tuen avulla painonkannattelu ja asennonhallinta on helpompaa, ja näin lihakset vapautuvat hoitamaan alkuperäisiä tehtäviään pienemmin ponnistuksin. Samalla myös painonkannattelusta ja liikkumisesta kehoon kohdistuva kuormitus jakautuu tasaisemmin, ja asennoista ja liikkumisesta tulee tasapainoisempia ja hallitumpia.

Lihasten vapauttaminen vapauttaa aivot

Spastisista lapsista tehtyjen tutkimusten mukaan spastisten lasten lihakset käyttävät 4–5 kertaa enemmän energiaa kuin terveiden lasten lihakset. Spastinen lapsi joutuu ponnistelemaan monin verroin liikkumisensa eteen normaaliin lapseen verrattuna. Tämä vie lapsen keholta valtavasti voimavaroja.

Lihakset ja keskushermosto ovat tiiviissä yhteydessä keskenään, joten lihasten työskentely ylikierroksilla tarkoittaa myös keskushermoston työskentelyä ylikierroksilla. Normaalisti kehittyvä lapsi ei juurikaan aktivoi lihaksiaan esimerkiksi pään kannatteluun, sillä kaikki pään kannatteluun osallistuvat lihakset ja niitä ympäröivät ja yhteenliittävät faskiakerrokset toimivat ”automaattisesti” kuluttaen vain vähän energiaa. Rakenteellisesti ja toiminnallisesti poikkeava faskia ei kuitenkaan pysty tukemaan lihaksia, jotka eivät toimi tällöin refleksiivisesti vaan vaativat keskushermostolta jatkuvaa aktivointia. Tämä kuormittaa sekä päätä kannattelevia lihaksia, että koko lasta poikkeuksellisen paljon.

Faskiakudosten vahvistaminen vapauttaa aivot ylikuormitukselta, jota vaurioituneen faskiakudoksen ympäröimien, ylikierroksilla käyvien lihasten supistaminen aiheuttaa. Näin aivojen kapasiteettia vapautuu käytettäväksi emotionaalisen, kognitiivisen, sensorisen ja henkisen kehityksen tarpeisiin.

Faskia asentotuntoelimenä

Tutkimuksissa on saatu mielenkiintoisia tuloksia siitä, että faskiassa on erittäin paljon hermopäätteitä (Stecco ym. 2007). Faskia toimii siis asentotuntoelimenä, josta lähtee jatkuvasti tietoa hermostolle kehon liikkeistä sekä painonkannattelun ja kuormituksen suhteellisesta jakautumisesta kehossa. Poikkeavasti kehittyvän lapsen heikko faskia aiheuttaakin suoraan kehon hahmotusvaikeuksia ja motoriikan ongelmia.

Kehon faskiarakenteita koskeva tutkimus on lisääntynyt valtavasti viimeisten 15–20 vuoden aikana. Tutkimusten perusteella faskiarakenteiden normaali kehitys ja normaalina pysyminen riippuu hyvin pitkälti faskiaan vaikuttavan kuormituksen laadusta: jos kuormitus ei jakaudu tasapainoisesti, kuten normaalisti kehittyvällä lapsella tapahtuu automaattisesti hänen päivittäisissä touhuissaan, faskiarakenteilla on taipumus heikentyä ja niiden rakenteellinen stabiliteetti heikkenee. Faskiarakenteet voivat kuitenkin uudistua oikeanlaisen rakenteellisen kuormituksen avulla.

ABR-menetelmällä mekaanista kuormitusta

ABR-tekniikat perustuvat paineen ja kuormituksen tuottamiseen eri kehonosille. Kuormitusta tuottamalla pyritään vaikuttamaan keskeisessä asemassa oleviin kehon heikkoihin faskiarakenteisiin. ABR-tekniikoissa hyödynnetään erilaisia materiaaleja, liikenopeuksia ja paineen voimakkuuksia, jotta kuormitus saadaan kohdistumaan kehon eri kerroksiin, kuten sisäelimiä ympäröivään faskiaan, niveliin ja nivelkapseleihin, lihasten toimintaa tukevaan faskiaan ja luustoon.

ABR-kursseilla lasten vanhemmille ja muille läheisille opetetaan sopivat harjoitteet lapsen kehityksen tueksi. ABR-kuntoutuksella voidaan nopeuttaa yksilön kehitystä kaikilla tasoilla lapsen iästä ja vamman vaikeusasteesta riippumatta. Vaikeimmin vammaisten kohdalla paneudutaan ensimmäiseksi kaiken pohjana olevien peruselintoimintojen, kuten nielemisen ja hengityksen helpottamiseen, ja lievemmin vammaiselle voidaan heti alusta alkaen ottaa tavoitteeksi esimerkiksi konttaamisen, istuma-asennon ja/tai kävelyn ja juoksun parantaminen. ABR-kuntoutuksella kohennetaan yleistä elämänlaatua sekä parannetaan ja vahvistetaan sitä pohjaa, jonka varaan kehitys voi rakentua. Näin kehoa rappeuttava kierre saadaan pysäytettyä ja kehoa rakentavaa kierrettä vahvistettua, jolloin lapsen oma päivittäinen toiminta saa jälleen osaltaan aikaan jatkuvaa positiivista kehitystä.